"Yhdeksän kymmenestä tutkitaan turhaan"

 Tässä asiassa uskon kohtalon johdatukseen. Minulla oli keskiviikolle 3.7. vastaanottoaika Pirkkalan Pihlajalinnaan neurologi Pasi Jolmalle. Selitin tarinani hänelle ja minua kuunneltiin. Tässä tapauksessa korvat olivat tarkemmat kuin omat höpinäni. 


Kaikki neurologiset testit olivat ok ja pienen pohdinnan jälkeen lääkäri totesi, että hän ei usein näin toimi, mutta tämä tarina pitää selvittää nyt. Minulle soitettiin lähete Acutaan ja saisin mennä sinne jo saman päivän aikana. Päädyin jatkamaan suoraan Pirkkalasta kohti Acutaa, jotta ehtisin mahdollisimman nopeasti kotiin ja illaksi tietysti töihin. Rehellisesti sanottuna ei käynyt ns. mielessäkään, että tutkimuksista löytyisi jotain. Minullahan oli niskat jumissa - ei edes pää kipeä.


Acutaan päästyäni pääsin todella nopeasti sisään ja ennen ensimmäisiä kuvia minulle laitettiin kanyyli ensimmäistä kertaa ikinä. Iik! Kovin nopea prosessi se ei ollut, kun tarvittiin toinen hoitaja ja kuudennella yrityksellä saatiin suoniyhteys auki:) Muistaakseni otettiin myös sydänfilmi ja muut vitaalit - ei huomauttamista. Pian kanyylin jälkeen minua tultiinkin jo hakemaan CT-kuvaan. Kuvaus oli magneettia huomattavasti kevyempi show, vaikka lopulta tulokset eivät hyvältä näyttäneetkään. Aika nopeasti kuvien jälkeen paikalle pelmahti pari lääkäriä, jotka olivat löytäneet CT-kuvista jotain ylimääräistä, mutta tarvittaisiin magneettikuvauksetkin jatkoselvittelyitä varten.  


Lopulta olin siis se kymmenes tapaus, jota ei tutkittu turhaan.  Magneetin jälkeen minut kärrättiin aivoverenkiertohäiriöosastolle eli Strokelle. Vointi oli edelleen pirteä, mutta tällä osastolla minua vahdittiin käytännössä koko ajan. Hoitaja näki työpöydältään suoraan sänkyni ja elintoimntoja pystyttiin seuraamaan koneelta, kun makasin kaikenlaisissa piuhoissa. Aika nopeasti lääkärikin tuli perässäni osastolle kertomaan, että magneettikuvista löytyi kasvaimia ja yksi niistä todella iso sellainen. Seuraavana päivänä olisi leikkaus, jolla yritetään kerätä näytettä kasvaimesta lisätietoja varten. Tässä vaiheessa muisti tekee tepposet, mutta joko keskiviikkona tai torstaina kuvattiin vielä yksi CT-kuvaus, jolla halutttiin etsiä mahdollisia muita kasvaimia muualta vartalostani. Ne kuvat olivat puhtaat! 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ensimmäinen nukutus ja heräämö eli varaventiilin asennus 4.7.

"Josko jotain Buranaa vahvempaa lääkettä niskajumiin" - tarinan alku